Olen ollut aina kova siivoamaan ja leipomaan joten mitään kovin radikaalia muutosta ei ole tapahtunut. Ehkä pikemminkin olen palaamassa normaaliksi itsekseni. Koko muun raskauden ajan siivoaminen ja leipominen on ollut vähän sellaista pakkopullaa, mutta nyt olen taas nauttinut kaikenlaisista kotihommista.
Mulla on muutenkin tosi tarkka siivousrytmi ja tulen todella kiukkuiseksi jos en sitä pysty noudattamaan. Vähän jo etukäteen pelottaa miten vauvan synnyttyä käy. Voi olla, että sitten ei ole aikaa eikä ehkä voimavarojakaan käyttää näin montaa tuntia viikossa siivouksiin.
Olen myös todella kontrollifriikki ja mulla on tietyt omat tavat miten siivoan ja meillä mies ei hoida mitään kotihommia. Haluan itse tyhjentää astianpesukoneenkin koska mulla on oma järjestys miten astiat laitetaan paikalleen ja mies ei sitä suostu tajuamaan. Voi olla, että joudun vielä luopumaan omista hulluista tavoistani, koska en varmasti joka paikkaan lapsen synnyttyä repeä.
Tänään leivoin kolme pellillistä korvapuusteja pakkaseen laitettavaksi. On sitten jotain hätä vierasvaraa jos en jaksa vauvan kanssa leipoa.
Eilen tunsin mielestäni ensimmäiset selkeät supistukset. Ne kestivät kerrallaan ehkä vajaa minuutin, mutta en tajunnut kellottaa niiden väliä. Epäilen myös, että eilen aamulla irtosi limatulppa, mutta siitä en ole ihan varma. Mies kertoi heränneensä monta kertaa viime yönä siihen, että vaikeroin ja nyyhkytin unissani. Itse en sellaista tiedostanut tekeväni, mutta heräsin kyllä monta kertaa yöllä siihen, että vatsaan koski todella kovaa.
Tuntuu todella hassulta, että oikeasti synnytys voi käynnistyä hetkenä minä hyvänsä. Huomenna on enään tasan viikko laskettuunaikaan. Saas nähdä kauanko poitsu jaksaa vielä masussa kölliä. Itselläni ei olisi vielä mikään kiire synnyttämään ja aijonkin nauttia näistä viimeisistä päivistä tai viikoista kyllä ihan täysillä!
