Vauvan tarvikkeet...

...tai siis niiden olemattomuus.

Olen aina mieltänyt itseni kärsimättömäksi ja ennen raskautumista olin varma, että heti plussattuani juoksisin pää kolmantena jalkana ostamaan vauvalle ihania pieniä vaatteita. Vaan mikäs onkaan tilanne nyt.
En ole ostanut kuin yhden jutun nimittäin vauvakirjan joskus rv 10.

Alussa syy oli se, etten uskaltanut. Ajattelin sen tuovan huonoa onnea jos ostan yhdetkin pikkusukat ennen kuin ollaan turvallisilla vesillä. Ajattelin, että np-ultran jälkeen annan itselleni luvan aloittaa shoppailut hillitysti.
No ultra tuli ja meni eikä mitään ostoksia ole vieläkään tehty.
Kerran tosin vähän hypistelin. Olin ostamassa Lindexistä mammavaatteita ja päätin samalla vähän vilkaista niitä pientenkin vaatteita. Iski epätoivo. Ei mitään hajua esim. siitä minkä kokoisina niitä vaatteita pitäisi ostaa! Niinpä lähdin äkkiä livohkaan.

Mun vanhempani ovat säästäneet suurimman osan minun ja veljeni vauva-aikaisista vaatteista. Ajattelin aloittaa tämän hankintojen hommaamisen käymällä ne vanhat vaatteet läpi josko sieltä löytyisi jotain käyttökelpoista. Palaan niihin kuvien kera kunhan saan laatikot käsiini!

Oltiin eilen miehen kanssa ikeassa ostamassa muutama puuttuvat huonekalu tänne uuteen kotiin. Taisi sitä mukaan tarttua kyllä kaikkea muutakin... Vilkuilin siinä samalla vauvantarvikkeita. Sänkyjä, hoitopöytiä ja leluja. Kaikki oli syötävän suloisia ja osasin jo mielessäni valita sieltä mieleisimmät mikäli Ikeasta ne päädyttäisiin ostamaan. Mutta vaikka osasin valita mieleiset tuntui niiden ostaminen vielä kovin kaukaiselta.
En nimittäin vieläkään osaa ajatella, etät tälläkin hetkellä (toivottavasti) vatsassani kasvaa meidän pieni möykky. Niin outoa!

Vai olenkohan ainoa joka tuskailee tälläisiä :D

Nyt alan leipomaan raparperipiirakkaa parille ystävälleni jotka tulee tänään grillailemaan!

Kaisa & Myökky 16+3

Muutto ohi!

Täälä sitä kirjoitellaan uudessa kodissa. Ihanaa. Muutto meni tosi hyvin mun veljen ja isän avustuksella. Itse en tehnyt muuta kuin ohjeistin minne mikäkin tulee ja vastasin tietty ruoka- ja juomahuollosta;)

Meillä on kahden viikon päästä tuparit joten viimeistään sitten teen pieni muotoisen kotiesittelyn. Olen vähän sellainen, että kaiken pitää tapahtua heti, enkä kestä minkäänlaisia välivaiheita. Olenkin saanut jo melkein kaikki muuttolaatikot purettua, koska en kestä että ne lojuisi pitkin poikin varsinkin kun muutenkin on ahdasta.

Vihdoin on vatsakin alkanut vähän pyöristyä <3 Ja kaiken huipentumaksi eilen sohvalla maatessa taisin tuntea ensimmäiset liikkeet? Tuntui pieneltä töytäisyltä vatsan sisällä. Voi toki olla, että se oli vain jotain suolen liikehdintää, mutta vahvasti veikkaan vauvan siellä möyrineen:)

Vähän harmittaa kun viikonloppuna oli vissiin hieno kesäinen ilma. Itse olen vain purkanut näitä laatikoita sisällä. Toivotaan, että hyvät ilmat jatkuvat sillä mulla olisi huomenna ja keskiviikkona vapaapäivä ja pari kaveria ovat tulossa grillailemaan tänne!

Taidan lähteä koiran kanssa tutkimaan vähän uusia lenkkimaastoja ja sitten puran vielä pari muuttolaatikkoa ennen töitä.

Ihanaa viikkoa!

Kaisa & Möykkynen 16+1

Neuvolalääkäri

Tänään aamulla oli aika ekalle neuvolalääkärille. Ei ollut hajuakaan mitä siellä tehdään, odotin ehkä jotain laajaa terveystarkastusta.

Ekat 20 min oli varattu sille, että omatoimisesti mittaan painon ja verenpaineen sekä teen virtsatestin. Muut oli taas hyvät, mutta se paino! Kaksi kiloa lisää kahdessa viikossa. No eipä lääkäri siitä mitään sanonut joten ei kai vielä mitään kamalaa huolta ole?

Varsinainen tutkimus kesti 15 minuuttia jonka aikana tehtiin sisätutkimus, johtuen alavatsakivuista joista olen kärsinyt. Eipä syytä niille kyllä löydetty. Itse olin epäillyt kohdun kasvua,mutta lääkäri tyrmäsi sen kuultuaan, että kivut tulevat yleensä töissä.
Sisätutkimuksen jälkeen (joka oli muuten todella epämiellyttävä, johtuen ehkä siitä etten ollut varautunut hyppimään siellä ilman housuja) lääkäri kuunteli sydänäänet. Aika kauan kesti ne löytää, möykkis halusi kai leikkiä piilosta.

Tämän jälkeen olisin saanut esittää kysymyksiä, mutta eipä mulla ollut mielessä mitään akuuttia. Ainoastaan varmistin, että voinko lähteä kesäkuussa Jukolan viestiin jos kävelen oman osuuteni. Kuulemma onnistuu kunhan kuuntelen kehoani... Noh katsotaan miltä kuukauden päästä tilanne näyttää. Silloin toivottavasti on jo kunnon vauvamasu eikä vaan tätä pitsamasua;)

Kaisa & Möykkis 15+3

Home, sweet home

Tänne on taas väsymys aalto iskenyt ja mieli tekisi vaan torkkua koko ajan. Muutto kuitenkin lähenee joten ajattelin siitä tulla tänne vähän kirjoittamaan.

Asutaan siis tällä hetkellä kerrostalo kaksiossa, joka on ollut ihan hyvän kokoinen meille kahdelle ja koiralle. Isompi talo ja oma piha on kuitenkin houkutelleet jo pidempään. Muutetaan siis nyt omakotitaloon, itseasiassa miehen lapsuuden kotiin,  tähän suht lähelle. Koko talo vaan pitää rempata, koska sille ei rakentamisen jälkeen (-85) ole tehty yhtään mitään. 

Ollaan nyt puolen vuoden ajan tehty kellarikerroksesta joka on aikaisemmin toiminut varastotilana ja verstaana, asuttavaa. Ollaan maalattu seinät ja lattiat, listoitettu, tehty vaatehuoneesta pieni kodinhoitohuone, purettu wc ja tehty siitä  yhdistetty wc-ja suihkutila. Rakennettu keittiö yläkerran vanhoista keittiön kaapeista sekä teetetty sähkötyöt yms. 

Nyt ollaan siinä pisteessä, että lauantaina pitäisi muuttaa. Hieman jännittää. Asuintilaa tulee tuola alakerran väliaikais kodissa olemaan vähemmän kuin täällä. Mutta eiköhän me mahduta vielä sittenkin kun vauva syntyy. 

Tässä vähän kuvia projektin varrelta. 

Niin ja eilen meni rikki jo viikko 15+0! Keskiviikkona on neuvolalääkäri joten palaan silloin vauva kuulumisien kanssa:)

Neuvola nro. 2

Huh huh, yli viikko jo kulunut edellisestä kirjoittelusta. Tuntuu, että aika menee ihan vauhdilla eteenpäin eikä kunnolla kerkeä tehdä mitään! Ihan hassua ajatella, että kahden viikon päästä on jo meidän muuttokin. Vasta äsken oli talvi ja laskeskelin kuukausia, että päästään uuteen kämppään. No mutta palaan pian näihin remppa ja muutto juttuihin ihan omassa postauksessa:)

Meillä oli tosiaan keskiviikkona toinen neuvolakin jo. Mies ei päässyt taaskaan paikalle töiden takia. Ei kyllä itseäni haittaa yhtään. En jotenkin näe tuota tuppisuuta lörpöttelemässä neuvolantädille meidän parisuhteesta...

Ennen varsinaista aikaa mittasin "omahoitopisteessä" verenpaineen ja painon. Verenpaine oli hyvä, mutta kun hyppäsin puntarille oli järkytys kyllä suuri. Ennen raskautta painoin 57 kg, ensimmäisessä neuvolassa 61,8 kg ja nyt tällä viikolla jo 64kg! Onhan tässä tullut herkuteltua, mutta silti. Vielä kun ei olis tarvinnut tulla yhtään kiloa vaan paino alkaa vasta nyt toisella kolmanneksella kasvaa vauvan takia. Suurin osa ylimääräisistä kiloista on kyllä varmaan nestettä. Yhteenvetona siis: pakko hillitä roskaruuan ja herkkujen syömistä tai painan oikeasti 100 kg kun vauva syntyy....

Itse neuvolakäynnillä oli mukana harjoittelija joka seuraili oikean th:n tekemisiä sekä kuunteli sikiön sydänäänet! Ja aika helposti ne lopulta löytyi. Onhan se aina hienoa kuulla, että sielä masussa on kaikki ok. Oli kuulemma hyvät sykkeet ja äänet, ihana helpotus.

Sydänäänten kuuntelun lisäksi juteltiin tosiaan vähän parisuhteesta ja tietysti kyseltiin yleisestä jaksamisesta. Terkka kertoi myös labrojen tulokset ja kaikki arvot oli kohdillaan.

Nyt voi siis hyvillä mielin jatkaa vauvan kasvatusta masussa:)

kaisa 13+5